Hei, olen Jonna
Ihanaa, että olet tullut tutustumaan minuun.
Olen ihminen, jonka lähtökohta on aina katsoa ensimmäiseksi asioiden positiivinen puoli. Olen hetkessä eläjä, joka halua ottaa ihmiset avosylin vastaan tekemättä minkäänlaisia ennakollisia päätelmiä. Rakastan tutustua ihmisiin ja moninaisiin elämän kokemuksiin ja haasteisiin.
Minun luokseni on tervetullut ihan omana itsenään ja minulle on tärkeää luoda luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiirin juuri sinun asiallesi. Kaiken opiskelemani ja kokemani perusteella haluan ajatella ihmisen kokonaisvaltaisesti tunteiden, mielen ja kehon kautta.
Elämä johdattaa
Olen opiskellut aluksi kosmetologiksi, hierojaksi ja luontaishoidoista shiatsu- ja vyöhyketerapeutiksi. Perustin yritykseni 2002 ja työn ohella opiskelin kiinalaista lääketiedettä (akupunktio, moksaus, kuppaus ym.). Nuoruuden elämänjano vei välillä Helsinkiin palkkatöihin, kunnes ystäväni yllyttämänä kiinnostuin jälleen opiskelusta ja valmistuin sosionomiksi 2012 ja viimeisestä harjoittelupaikasta jäin sosiaalialalle töihin.
Minua on aina kiinnostanut ihmisen mieli, ihmisten keskinäiset suhteet ja vuorovaikutus. Rakastan työtä missä saan auttaa ihmistä ja perheitä ratkomaan elämän haastekohtia- ihmetellen, katsellen eri näkökulmista ja ehdottaen mahdollisia ratkaisuja. Vaikka tietoa ja taitoa on karttunut vuosien varrella, niin asiantuntia en tunne olevani, vaan kanssakulkija moninaisten asioiden ja haasteiden keskellä. Olen siis saanut kohdata ihania ihmisiä ja oppia heidän kanssaan elämän eri puolia. Nämä työssä kohtaamani asiat ovat tuoneet myös tiedonjanon ja olenkin hankkinut paljon lisäosaamista eri lisäkoulutuksista ja ahminut alan kirjallisuutta. Minulle on tärkeää, että pääsen hyödyntämään tätä osaamistani yrityksessäni ja niin, että palveluun olisi mahdollisimman helppo tulla. Siksi keskustelutuen nimeksi valikoitui Rupatellaan hetkinen.
Ihmisen kehollinen puoli on myös mielenkiintoinen ja oma terveyteni on saanut minut tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia auttaa kehoa vahvistumaan. Olen lapsesta asti ollut ihminen, joka reagoi asioihin hyvin herkästi ja kehollisesti. Olen se lapsi, joka itki paljon ja kärsi allergioista ja ihottumasta koko lapsuusajan. Omat oireet ovat saaneet etsimään erilaisia keinoja parantaa tai ainakin hoitaa erilaisia oireita.
Ihana, mutta haasteellinen työ sekä minuun iskostunut ajatus siitä, että ihmisarvo muodostuu tehdyn työn ja saavutusten perusteella sai minut useaan kertaan loppuun palamaan. Tiedän miltä tuntuu, kun on antanut muille itsestään ihan kaikki. Minulla on ollut hyvin vahva suorittajan ja miellyttämisen tarve, oman terveyden ja jaksamisen kustannuksella. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun mieli ei tahdo antaa periksi niin keho joutuu huutamaan viestiä vahvemmin. Minulle puhkesi suolistosairaus IBD sekä valtavasti muita kehollisia oireita, joita en heti halunnut myöntää viesteiksi pakolliseen elämänmuutokseen.
Vuosien varrella hain apua kehon hälytysmerkkeihin, eli lamaannuttavan IBD-sairauden oireisiin, krooniseen väsymykseen, uhka- ja pelkokuviin, painajaisiin, hirvittävään levottomuuteen, palautumiskyvyn heikkouteen, aaltoileviin tunnereaktioihin, hampaiden puremiseen ja viiltäviin päänsärkyihin. Lisäksi ruoskin itseäni siitä, miksi olen päästänyt itseni niin huonoon kuntoon ja voin niin huonosti. Kokeilin paljon eri hoitoja, mutta ylivire oli niin voimakas, että sain vain hetkellisen helpotuksen.
Minua on aina kiinnostanut ihmisen mieli, ihmisten keskinäiset suhteet ja vuorovaikutus. Rakastan työtä missä saan auttaa ihmistä ja perheitä ratkomaan elämän haastekohtia- ihmetellen, katsellen eri näkökulmista ja ehdottaen mahdollisia ratkaisuja. Vaikka tietoa ja taitoa on karttunut vuosien varrella, niin asiantuntia en tunne olevani, vaan kanssakulkija moninaisten asioiden ja haasteiden keskellä. Olen siis saanut kohdata ihania ihmisiä ja oppia heidän kanssaan elämän eri puolia. Nämä työssä kohtaamani asiat ovat tuoneet myös tiedonjanon ja olenkin hankkinut paljon lisäosaamista eri lisäkoulutuksista ja ahminut alan kirjallisuutta. Minulle on tärkeää, että pääsen hyödyntämään tätä osaamistani yrityksessäni ja niin, että palveluun olisi mahdollisimman helppo tulla. Siksi keskustelutuen nimeksi valikoitui Rupatellaan hetkinen.
Ihmisen kehollinen puoli on myös mielenkiintoinen ja oma terveyteni on saanut minut tutkimaan erilaisia mahdollisuuksia auttaa kehoa vahvistumaan. Olen lapsesta asti ollut ihminen, joka reagoi asioihin hyvin herkästi ja kehollisesti. Olen se lapsi, joka itki paljon ja kärsi allergioista ja ihottumasta koko lapsuusajan. Omat oireet ovat saaneet etsimään erilaisia keinoja parantaa tai ainakin hoitaa erilaisia oireita.
Ihana, mutta haasteellinen työ sekä minuun iskostunut ajatus siitä, että ihmisarvo muodostuu tehdyn työn ja saavutusten perusteella sai minut useaan kertaan loppuun palamaan. Tiedän miltä tuntuu, kun on antanut muille itsestään ihan kaikki. Minulla on ollut hyvin vahva suorittajan ja miellyttämisen tarve, oman terveyden ja jaksamisen kustannuksella. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun mieli ei tahdo antaa periksi niin keho joutuu huutamaan viestiä vahvemmin. Minulle puhkesi suolistosairaus IBD sekä valtavasti muita kehollisia oireita, joita en heti halunnut myöntää viesteiksi pakolliseen elämänmuutokseen.
Vuosien varrella hain apua kehon hälytysmerkkeihin, eli lamaannuttavan IBD-sairauden oireisiin, krooniseen väsymykseen, uhka- ja pelkokuviin, painajaisiin, hirvittävään levottomuuteen, palautumiskyvyn heikkouteen, aaltoileviin tunnereaktioihin, hampaiden puremiseen ja viiltäviin päänsärkyihin. Lisäksi ruoskin itseäni siitä, miksi olen päästänyt itseni niin huonoon kuntoon ja voin niin huonosti. Kokeilin paljon eri hoitoja, mutta ylivire oli niin voimakas, että sain vain hetkellisen helpotuksen.
Oma sensomotorinen valmennus
Kun olin elämäni ojan pohjalla, rakas ystäväni Maippi ohjasi minut Sensomotoriseen valmennukseen. Se oli elämäni paras päätös! Muistan sen epätodellisen hetken, kun minulle ohjattiin pelkohalvausrefleksin hai, flamingo, sammakko liikkeet. Miehenikin mietti, kuinka noin yksinkertaiset liikkeet vaikuttavat mihinkään, mutta minä tein sitkeästi joka päivä ohjeiden mukaan.
Aloituksesta noin kuukauden päähän huomasin eräänä aamuna minulla olevan ihan tyhjä pää. Siellä ei huudellut mikään tekemättömien tehtävien lista tai itsesyytökset saamattomuudesta tai tehdyistä suorituksista. Se oli ihmeellistä, aivan kun joku olisi sammuttanut vuosikymmeniä kestäneen uutislähetyksen. Pikkuhiljaa myös uhka- ja pelkoajattelu lieveni ja luottamus elämään pystyi vahvistumaan. Huomasin hetkissä missä aiemmin nälkäkiukku sai minut räjähtämään, että tilanteeseen oli tullut aikaviive, jossa kerkesin miettiä kannattaako kiukuta muille pahaa oloaan. Nyt kykenin myös rakkaan kuntosaliharrastuksen pariin, sillä kroppani otti harjoitusta vastaan eikä mennyt täysin tilttiin huonon palautumiskyvyn vuoksi. Työpaikalla huomasin laittavani rajoja siihen, että minua pitää kohdella hyvin ja huomasin tilanteita, milloin minun tarvitsee tehdä palauttavia harjoitteita. Alku kesästä 2024 aloitettu valmennus toi IBS-oireisiin helpotusta pikkuhiljaa ja tänä päivänä samaan vuodenaikaan 2025 olen oireeton ja pystyn syömään kaikkia ruoka-aineita mitkä aiemmin tekivät minut todella kipeäksi.
Aloituksesta noin kuukauden päähän huomasin eräänä aamuna minulla olevan ihan tyhjä pää. Siellä ei huudellut mikään tekemättömien tehtävien lista tai itsesyytökset saamattomuudesta tai tehdyistä suorituksista. Se oli ihmeellistä, aivan kun joku olisi sammuttanut vuosikymmeniä kestäneen uutislähetyksen. Pikkuhiljaa myös uhka- ja pelkoajattelu lieveni ja luottamus elämään pystyi vahvistumaan. Huomasin hetkissä missä aiemmin nälkäkiukku sai minut räjähtämään, että tilanteeseen oli tullut aikaviive, jossa kerkesin miettiä kannattaako kiukuta muille pahaa oloaan. Nyt kykenin myös rakkaan kuntosaliharrastuksen pariin, sillä kroppani otti harjoitusta vastaan eikä mennyt täysin tilttiin huonon palautumiskyvyn vuoksi. Työpaikalla huomasin laittavani rajoja siihen, että minua pitää kohdella hyvin ja huomasin tilanteita, milloin minun tarvitsee tehdä palauttavia harjoitteita. Alku kesästä 2024 aloitettu valmennus toi IBS-oireisiin helpotusta pikkuhiljaa ja tänä päivänä samaan vuodenaikaan 2025 olen oireeton ja pystyn syömään kaikkia ruoka-aineita mitkä aiemmin tekivät minut todella kipeäksi.
Vaikutamme myös ympäristöön
Erikoista tässä kokemassani on se, että samaan aikaan, kun itse olin hyvin sairas, koiraltani tähystettiin vatsahaava. Lähes sama sairaus, kun omistajallaan. Koira oirehti myös hyvin vahvasti ja oirekirjo vaihteli voimakkaasti. Kävimme lukuisia kertoja eläinlääkärillä, ravitsemusterapeutilla ja hieronnassa, mutta saamatta ratkaisua asiaan. Ruokavalion muutos auttoi hieman, mutta oireet jatkuivat. Tänä päivänä koira on oireeton ja elämänsä kunnossa. Uskon koiran eläneen niin vahvasti minun hermostoni kautta, että kun minä rauhoitin hermostoani niin koirallakin helpottui omat oireet ja myös hänen hermostonsa pääsi rauhoittumaan.
Tämä ihmeellinen sensomatkani on tuonut elämääni niin paljon hyvää, että opiskelin Traumainformoiduksi sensomotoriseksi valmentajaksi. Nyt pääsen jakamaan tätä myös muille ja olen siitä todella innostunut ja onnellinen.
Tämä ihmeellinen sensomatkani on tuonut elämääni niin paljon hyvää, että opiskelin Traumainformoiduksi sensomotoriseksi valmentajaksi. Nyt pääsen jakamaan tätä myös muille ja olen siitä todella innostunut ja onnellinen.